Metallinhohtoa

Hyvää naistenpäivää rakkaat lukijat! Yleensä tyystin unohdan ja ohitan vastaavat päivät, mutta tänään työkaveri muistutti päivän olemassaolosta tuomalla aamulla mukanaan herkullisen suklaarasian ja muutenkin yllättävän moni on muistanut päivää toivotella, joten tällä kertaa asian huomiotta jättäminen ei vain olisi onnistunut.

Viime viikolla piipahdin ystävän kutsusta Kluuvin shoppausillassa, ollen kyllä varsin huono kutsuttu, sillä mukaan ei lähtenyt juuri mitään, mutta siitä huolimatta oli mukava osallistua. Päälle päätyi kaapissa pitkään seisonut hieman metallinhohtoinen lyhyt hame, jota en ole osannut yhdistää oikein mihinkään. Nyt halusin sen viimein käyttöön, ja päätin yrittää olla hakematta mitään turhan monimutkaisesta, joten yhdistin sen muuten hyvin pelkistettyyn kokonaisuuteen, se toimii yleensä aina vaikeiden vaatekappaleiden kanssa. Luonnonvalkoinen satiinitoppi toi pehmeyttä metallinhohdon rinnalla ja musta jakku antoi ryhtiä kokonaisuuteen. Ihan kiva!

Toppi: Mango

Jakku: H&M

Hame: H&M/2nd hand

Rannerengas: 2nd hand

Kengät: Cafenoir

Joogaa ja mansikoita

Eilinen oli erityinen päivä myös sillä, että kokeilin joogaa ensimmäistä kertaa. Erottajalla sijaitseva Helsingin Day Spa kutsui minut hyvänolon aamuun, joka alkoi Mia Jokinivan vetämällä rentoutus- ja meditaatiohetkellä ja jatkui hyvänolon aamiaisella. Olen vältellyt joogaa ajatellen, ettei se sovi super kankealle keholleni, mutta oli hauska huomata, että puheet siitä, että liikkeet pystyy oikeasti toteuttamaan oman kehon rajoissa piti paikkansa, ainakin tässä tapauksessa. Oli hyvä saada nyt pieni tuntuma joogaan, niin kynnys lähitulevaisuudessa odottelevaan seuraavaan kertaan on pienempi.

Poikkeuksellisen rauhallinen aamu, rentoutunut keho ja mansikoiden syönti Day Span upeissa tiloissa tuntuivat varsin luksukselta normaaleihin kiireisiin työaamuihin verrattuna. Nykyisessä arkirytmissä ehkä eniten harmittaa aikaisten aamuheräämisten ohella se, ettei pitkien työmatkojen takia ole aikaa aloittaa aamuja jumpilla tai muulla liikunnalla, vaan kuntoilu täytyy jättää iltaan, vaikka kehoni ja mieleni tykkäisivätkin enemmän päivän aloittamisesta liikunnalla sen siihen lopettamisen sijaan. Toisenlainen aamu toi ihanaa energiaa pitkälle päivään, eikä upean auringonpaisteen merkitystä siinä ohessa sovi vähätellä.

Something Blue

Kiitos kaikista kysymyksistä! Ne on nyt ohjattu eteenpäin ja kun ystävät ovat ottaneet oman aikansa vastailun parissa, julkaisen vastaukset luonnollisesti sensuroimattomina (jaiks). Nyt kuitenkin tuttujen aiheiden pariin, asukuvia on kertynyt nopeammin kuin olen niitä ehtinyt julkaisemaan. Leudontuneet säät ja lumikinosten pieneneminen ovat taas antaneet ihan uutta inspiraatiota pukeutumiseen, ihanaa kun kaikki ei enää ole kiinni säätekijöistä tai lämpimänä pysymisenä. Vielä kun lumet katoaisivat kokonaan, niin pääsisi nakkaamaan talvikengät varastoon ja siirtymään avokkaisiin, mikä tulee tuomaan entistä enemmän mahdollisuuksia pukeutumiseen. Tämä asu on sunnuntailta, sukkisten väri on hivenen murretumpi kuin kuvat antavat ymmärtää.

Mekko: Mango

Sukkikset:New Look/Skotlannista

Kengät: Zara

Laukku: DKNY

Rannekoru: 2nd hand

Vyö: H&M

Odottamaton ilta

Joskus päivät vain menevät toisin kuin on suunnitellut, yksi asia johtaa toiseen ja lopulta kokonaisuus onkin jotain muuta kuin mitä olisi osannut odottaa. Toisinaan tapahtumien ketju johtaa alkuperäistä ajatusta parempaan, kuten tänään. Suunniteltu ilta yksin kotona ja varhainen nukkumaanmeno alkoivat vaihtaa suuntaa sinä hetkenä, kun huomasin unohtaneeni kotiavaimet töihin. Niin kauas, että melkein mikä muu vaihtoehto tahansa olisi tuntunut paremmalta kuin niiden hakeminen. Onni onnettomuudessa ja työkaverin tavoittaminen mahdollisti avaimien kulkeutumisen tarpeeksi lähelle vain parin tunnin odottelulla.

Uuden suunnitelman mukainen rauhallinen ruokailu ja ajan tappo keskustan ravintolassa vaihtoi kuitenkin suuntaa kun havaitsin myös lompakon unohtuneen töihin, kuitenkin liian myöhään saadakseni sitä enää saman päivän aikana takaisin. Alkuilta keskustassa rahattomana ja nälkäisenä tuntui julmalta, mutta onneksi ystävät sattuivat olemaan kotosalla ja pääsin pakenemaan toimettomuutta suloiseen lämpöön, joka lopulta imaisi niin mukanaan, ettei kotiin tehnytkään mieli palata heti avaimet takaisin saatuani. Kutsua jäädä ruokailuseuraksi ei voinut vastustaa, etenkin kun kotona olisi odottanut lähinnä jääkaapin valo. Ystävän loihtima herkullinen salaatti vei kielen ja toisen jälkiruoaksi taikomat uunituoreet cookiesit teen kera tuntuivat jo melkein liialta hemmottelulta. Kotiin hipsi nukkumaanmenoajan jo aikaa sitten ohittanut, mutta kylläinen ja onnellinen. Ehkä pitäisi unohtaa useammin avaimet.